Rahakolumnin vastine Finanssialan Keskusliiton pääekonomistilta

Alla FK:n pääekonomistin vastine ja siihen tulleet kommentit. (En tälläkään kertaa osallistunut itse tuohon keskusteluun, kuten en oman kolumninikaan kohdalla. Tiedoksenne tämä, koska kommenteissa kolumniin epäiltiin, että olin peräti sensuroimassa viestejä.)

Raha ei synny tyhjästä

Su­san­ne Björk­holm kir­joit­ti ko­lum­nin Tie­de-si­vuil­la (HS 30.11.) ot­si­kol­la ”Vel­ka on vält­tä­mät­tö­myys”. Sii­nä hän to­te­si muun muas­sa, et­tä pan­­kil­ta asun­to­lai­naa otet­taes­sa ra­ha syn­tyy tyh­jäs­tä ja et­tä ra­ha ka­toaa maail­mas­ta, kun lai­na mak­se­taan ta­kai­sin. Kos­ka pank­ki pe­rii lai­nas­ta kor­koa, pank­ki ot­taa Björk­hol­min mu­kaan enem­män ra­haa pois ta­lou­des­ta kuin se sin­ne alun pe­rin loi.

Ko­lum­nis­sa to­det­tiin li­säk­si, et­tä val­tiot ovat va­paa­eh­toi­ses­ti an­tau­tu­neet pank­kien ar­moil­le ja et­tä val­tio voi­si omal­la va­luu­tal­la ja kes­kus­pan­kil­la ra­hoit­taa jul­ki­sen sek­to­rin toi­min­nan lai­naa­mi­sen si­jaan.

Ra­has­ta ja ve­las­ta syn­tyy hel­pos­ti myyt­te­jä. Pank­ki­jär­jes­tel­mä toi­mii ta­lou­des­sa vä­lit­tä­jän roo­lis­sa eli se vä­lit­tää ra­hoi­tus­ta yli­jää­mäi­sil­tä ta­lous­yk­si­köil­tä ali­jää­mäi­sil­le. Pan­kit ei­vät siir­rä asiak­kaan ti­lil­le vain yk­kö­siä ja nol­lia, vaan luo­ton­an­toa vas­taan pan­keil­la on muun muas­sa tal­le­tuk­sia ja omia va­ro­ja. Pank­kien kan­nus­ti­mi­na luo­ton­an­nos­sa toi­mi­vat pait­si lii­ke­toi­min­nal­le ase­te­tut tuot­to­­ta­voit­teet myös tiuk­ka sään­te­ly ja vi­ra­no­mais­val­von­ta.

Ko­lum­nis­sa saat­toi näh­dä vai­kut­tei­ta eräi­den tut­ki­joi­den vii­me­ai­kai­sis­ta kir­joi­tuk­sis­ta, jois­sa luo­daan epä­rea­lis­ti­nen ku­va ta­lou­den ja pank­ki­jär­jes­tel­män toi­min­nas­ta. Ky­sei­nen ku­va edus­taa hy­vin mar­gi­naa­lis­ta nä­ke­mys­tä ta­lous­tie­tees­sä. Val­ta­vir­ta nä­kee asiat eri ta­val­la. Tä­mä oli­si pi­tä­nyt eh­dot­to­mas­ti tuo­da esil­le kir­joi­tuk­ses­sa, jo­ka jul­kais­tiin tie­de- ei­kä mie­li­pi­de­si­vul­la.

Ve­li-Mat­ti Mat­ti­la

pää­eko­no­mis­ti

Fi­nans­si­alan kes­kus­liit­to

­

 

 

**************Kommentit**************

Susanne Björkholmin juttu oli tosiaankin kun suoraan Yliopistolehden artikkelista, joka julkaistiin pari kolme vuotta sitten. Silloisessa jutussa oli haastateltu Tuomo Puttosta.

*********************

Mistä se raha sitten tulee? Pääekonomisti ei vastannut omaan otsikkoonsa.

Minäpä vastaan: koska raha ei kasva puussa, syntyy se tyhjästä. Plop!

*********************

EKP, Mario Draghi: “the vast majority of money is issued by private banks”.

https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2015/html/sp151111.en.html

Bank of England: “Whenever a bank makes a loan, it simultaneously creates a matching deposit in the borrower’s bank account, thereby creating new money.”

http://www.bankofengland.co.uk/publications/Documents/quarterlybulletin/2014/qb14q1prereleasemoneycreation.pdf

Suomen Pankki: “Rahaa syntyy etenkin silloin, kun joku ottaa lainan. Suurin osa rahasta on pankkien velkoja yleisölle. Kun pankki myöntää lainaa, sekä sen velat että saamiset kasvavat. Lainaa myöntävä pankki ottaa asiakkaalta allekirjoituksen velkakirjaan ja merkitsee varoihinsa tämän saamisen … Näiden velkojen lisääntyminen on rahan määrän lisääntymistä.”

http://www.euro.fi/fi/lukiot-ja-ammattiopistot/mita-raha-on/raha-on-velkaa/

Bundesbank: “Commercial bank book money is created when a commercial bank grants a loan to or purchases an asset from a non-bank and this non-bank, in return, credits the corresponding amount as a sight deposit.”

https://www.bundesbank.de/Redaktion/EN/Glossareintraege/M/money_creation.html

Laki luottolaitostoiminnasta §5: “Luottolaitostoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa liiketoimintaa, jossa yleisöltä vastaanotetaan takaisinmaksettavia varoja sekä tarjotaan omaan lukuun luottoja tai muuta rahoitusta.” Huom.: ‘omaan lukuun’.

…jne…

Nyt kipin kapin opettelemaan kirjanpidon alkeita, Veli-Matti.

*********************

Toistuvat finanssikriisit ovat antaneet realistisimman kuvan pankkijärjestelmän toiminnasta ja ‘tiukan’ sääntelyn tehosta.

*********************

Tässäpä tyhjentävä kommentti! Tekstistä “saattoi nähdä vaikutteita..” ja “Valtavirta näkee asiat eri tavalla” sen enempää avaamatta mikä tekstissä oli pielessä. Eli pankki toimii kuten alkuperäisessä kolumnissa kerrottiin, mutta se tekee niin valtion valvonnan alla. Entä sitten? En usko että kukaan todella luulee että pankit ovat joku vallan todellinen linnake, joka päättää maan taloudesta salaa.

Mutta Veli-Matti olisi voinut avata tekstissään hieman enemmän näkemiään puutteita.

*********************

Veli-Matti kuuluu niihin jotka ovat unohtaneet päivittää tietonsa rahatalouden mekaniikasta ja toistelee myyttejä. Tämä on pelottavaa kun hän on kuitenkin asemassa jossa hänellä on lähes suora yhteys VM:n.

*********************

Susanne Björkholm on kolumnissaan täysin oikeassa ja pääekonomisti Mattila väärässä. Keskustelun on samantyyppinen kuin pari vuotta sitten kahden nimekkään ekonomistin (NYTimesiin kolumneja kirjoittavan Paul Krugmanin ja ekonomisti Steve Keenin) välillä, NYTimes-lehden sivuilla. Krugman väitti Mattilan tavoin, että pankit eivät luo rahaa, mutta joutui perääntymään kommentteissaan, kun asiantuntijat huomattivat Krugmanin olevan väärässä. Aiheeseen voi perehtyä tarkemmin esim täältä http://positivemoney.org/2012/04/mainstream-economist-discovers-that-banks-create-money-krugman-vs-keen-continued/ . Suosittelen perehtymistä myös ekonomisti Mattilalle, koska on hieman noloa että FK:n pääekonomisti ei ole perusasioista selvillä. Globaaliin pankkikriisinkin siement löytyvät nimenomaan pankkien velkakoneiston ytimestä ja siksi velkojen alaskirjaus on sekä pankeille että yhteiskunnille niin haastava tilanne.

*********************

Ei ihme, jos talous on kuralla, kun alan asiantuntija ei tunne rahajärjestelmän keskeistä piirrettä. Tai ehkä tuntee, mutta yrittää väittää, että se toimii eri tavalla kuin toimii – jolloin herää kysymys, miksi väitteet eivät täsmää todellisuuden kanssa.

*********************

Pääekonomisti, hallelujaa vaan. Ei kai hän tosissaan kuvittele, että moinen harhautus enää menee läpi edes valtavirralle?

Toki se valhe, että taloutemme olisi pelkkää reaalitaloutta ei ole vaikea syöttää, kun kansalaiset on helppo saada vertaamaan kansantaloutta ja pankkijärjestelmää kotitalouksiin.

Nyt reaalitalouden suhde maailman kokonaistalouteen lienee alle yhden prosentin, mutta jo silloin kun reaalitalous muodosti talouden valtaosan, aikansa kapitalisti Henry Ford mainitsi: “on hyvä etteivät kansalaiset tunne raha- ja pankkijärjestelmää, sillä jos he tuntisivat, vallankumous tehtäisiin jo ennen huomisaamua.”

Olisiko Finanssialan Keskusliiton aika päivittää propagandatapansa nykypäivään? Tuollainen avoin lööperi ei näet mene enää läpi. Nykyään taloususkonto vaatii toimiakseen paljon hienovaraisemmat saarnat.

*********************

Onkohan FK:n pääekonomisti edes täysin selvillä modernista rahateoriasta? On stubbimaista vääristestelyä väittää pankkien luotonannon olevan suhteessa pankkien varallisuuteen, jos suhdeluku on 1:25, ts. pankkien antamien luottojen arvo on 25-kertainen määrä pankkien omaan varallisuuteen nähden. Lisäksi näistä talletusvakuuksista iso osa on länsimaisten valtioiden velkakirjoja, joiden arvo nojaa yksinomaan FED:in ja EKP:n lupauksiin.

Täten “pankit luovat rahaa tyhjästä” on merkittävästi totuudenmukaisempi kuin FK:n pääekonomistin kehnosti argumentoima vastaväite.

*********************

Tässä keskustelussa on nyt mennyt sekaisin eri rahan muodot, jotka on tärkeää erottaa toisistaan. Setelirahat, joita pankit eivät voi luoda, ja talletusmuodossa ilmenevät rahat, joiden määrään pankkien toiminta vaikuttaa lisäten ja vähentäen.

Perusesimerkki: A tallettaa tililleen setelirahalla maksaen 1000 euroa. Pankki lainaa B:lle 900 euroa, jotka nostetaan seteleinä. Nyt pankilla on seteleitä 100euroa, B:llä seteleitä 900 euroa, ja A:lla tilillä 1000 euroa. Kokonaisrahamäärä on kasvanut 2000 euroon.

Pankki ei tässä tilanteessa tietenkään voi antaa A:lle talletustaan ulos seteleinä heti, mutta kun asiakkaita on paljon, niin ei käytännössä tule tilannetta, jossa kaikki haluaisivat setelinsä ulos, vaan vain pieni osa seteleistä liikkuu pankista sisään ja ulos.

Pankki ottaa tässä tietoisen riskin, ja jos riski toteutuu, pankin täytyy lainata setelit jostain muualta. Tämä onnistuu niin kauan, kuin pankilla on pääomapuskureita. Muuten pankki joutuu maksamaan siitä kovan hinnan luottamuspulana.

Tällaista rahan määrän kasvamista ja vähenemistä voi pitää “tyhjästä” luomisena jos niin haluaa, mutta siinä ei ole mitään dramaattista. Rahan määrällä on lopulta suhteellisen vähän merkitystä. Eikä mitään sellaista mekanismia ei ole olemassakaan, että korkojen takia ei kaikkia lainoja voisi maksaa takaisin. Tässä sekoitetaan velka ja raha keskenään, ne eivät ole sama asia.

*********************

Ei sekoitu. Yleisö käyttää pääsääntöisesti pankkirahaa maksujen suorittamiseen. Setelit (eräs keskuspankkirahan muoto) on marginaalisessa asemassa. Suomessa palkkoja ei makseta käteisellä. Suuret maksut eivät hoidu käteisellä. Suuria summia käteistä ei noin vain talleteta pankkiin ilman selvitystä rahojen alkuperästä, jne.

Kaikkein olennaisin asia on kuitenkin tämä: käteinen löytää tiensä yleisön haltuun vain ja ainoastaan siten, että jonkun pankkitalletuksista vähennetään vastaava summa. Eli ensin on pankkitalletus (pankkiraha) ja vasta sitten voi käteistä olla yleisön hallussa.

On harhaanjohtavaa kuvailla asiaa niin, että ensin jokin heppu kävelee pankkiin tallettaakseen setelin, koska käytännössä prosessi on kuitenkin päinvastainen.

*********************

Olisi kiinnostavaa ja valaisevaa nähdä ekonomistin kirjoitus neurofysiologiasta. NOT. Susanne B taitaa olla mielestään kaikkien alojen asiantuntija, muttei oo. Hankkisitte hesariin tiedetoimittajaksi jonkun kunnollisen generalistin, kuten Kimmo Pietiläisen. Tiedetoimittajien taso hesarissa on jo pitkään ollut nolo. Hamilolla ei tainnut olla edes akateemista loppututkintoa. Valtakunnan päälehdeltä odottaisi todellakin jotain muuta.

*********************

“On harhaanjohtavaa kuvailla asiaa niin, että ensin jokin heppu kävelee pankkiin tallettaakseen setelin, koska käytännössä prosessi on kuitenkin päinvastainen.”

Ei itseasiassa ole. Kun pankki lainaa rahaa suoraan tilille, tämä on helpoin ymmärtää niin, että nämä setelit on ensin lainattu ulos ja sitten samantien talletettu tilille. Paitsi että seteleitä ei tarvittu ollenkaan, ja juuri tästä syystä pankkiraha on tehokas ja edullinen rahan muoto.

Tämä “tyhjästä tilille luotu raha” on talletus, ja tämän tilirahan pankki voi joko lainata taas edelleen toiselle asiakkaalle TAI antaa seteleinä ulos, muttei molempia. Tällä tavalla pankkiraha moninkertaistuu rahajärjestelmässä, mutta ei rajatta kuten täysin tyhjästä luominen antaisi ymmärtää.

Ymmärrän tietysti, että holtiton velan määrän kasvu on ongelmallista, mutta se on eri asia kuin miten alkuperäisessä artikkelissa annetttin ymmärtää – että pankeilla olisi jonkunlainen erikoislupa painaa rahaa. Pankit eivät saa ns seignorage-hyötyä luomastaan rahasta, toisin kuin keskuspankkirahan luonnissa tapahtuu.

*********************

Ei setelin pyörittäminen tee asiasta helpommin ymmärrettävää. Päinvastoin. Edelleenkin: seteleitä ei tule yleisön haltuun ennen kuin pankkitalletuksista vähennetään vastaava määrä. Monessa maassa käteisen käytöstä ollaan hyvää vauhtia hivuttautumassa pois – esimerkiksi Ruotsissa. Asiaa pitää osata selittää silloinkin, kun käteistä ei enää ole laisinkaan.

Pankeilla nimenomaan on erikoislupa painaa rahaa. Raha = pankkitalletukset, ja vain pankit voivat luoda talletuksia. “Muu kuin luottolaitos ei saa harjoittaa liiketoimintaa, jossa yleisöltä vastaanotetaan takaisinmaksettavia varoja…” (Laki luottolaitostoiminnasta 610/2014 2:2).

Takaisinmaksettavat varat = liiketoiminnassa velaksi otettuja varoja = talletukset… joista ylivoimaisesti suurin osa syntyy pankkien antolainauksen seurauksena, eikä niin, että ihmiset tallettavat seteleitä pankkiin (joskin sekin on mahdollista tehdä). Talletus = sellaisia takaisinmaksettavia varoja, jotka kokonaan tai osittain on korvattava talletussuojarahastosta.

Vaikka pankit luovat talletuksia, eli rahaa, ei tämä tietenkään tarkoita, että voivat luoda rahaa rajattomasti. Kuka niin edes väittää? Ei ainakaan Björkholm.

*********************

Talouskasvu ja velkaantuneisuuden kasvu kulkevat käsikädessä:

Välittääkseen ja luodakseen enemmän velkaa kuin pankkien omavaraisuusaste sallisi, pankkienkin on rahoitettava tai pääomitettava toimintaansa ottamalla keskuspankista lisää velkaa. Pankkitalletukset eivät aina riitä, mutta halutun lisäyksen reserveihinsä rahalaitokset saavat ohjauskorolla velaksi EKP:ltä. – Siis velaksi!

Pankkien kilpailu on nollasummaista velkapeliä, ja pankit myös vastaavat EKP:lta ottamistaan veloista. Jos nimittäin jokin pankin asiakas ei pysty velkojaan maksamaan, on pääoma “hukattu” talouteen, ja pankki joutuu alaskirjaamaan ne tappiokseen. Mutta se jää kuitenkin velkaa yhä keskuspankille EKP:lle. Mahdollisesti tämä on se syy, miksi rahaa ei jaella ihan mielin määrin asiakkaille.

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s