Onko historian kallein rokotusohjelma myös historian turhin rokotusohjelma?

Suomessa aletaan rokottaa tyttöjä papilloomavirusta (HPV) vastaan. Kyseessä on saatavilla olevien tietojen valossa huikean kallis ja tehoton hanke. Seuraavassa vähän kylmää numerotietoa.

On olemassa nelisenkymmentä erilaista papilloomavirusta jotka viihtyvät naisen sukuelimissä. Viittätoista kutsutaan korkean riskin viruksiksi, koska niitä useimmin löytyy kasvainkudoksesta naisilla, joilla on kohdunkaulan syöpä.

Rokote puree kahteen näistä (HPV-16 ja HPV-18).

Suomessa löydetään noin 150 kohdunkaulasyöpää vuosittain ja syöpään kuolee noin 55 naista. Kaiken kaikkiaan uusia sukuelinsyöpiä todetaan 1500. Joillakin näistä on mielenkiintoinen ominaisuus. Ne ovat aggressiivisempia ja vaikeammin hoidettavia jos kudoksessa ei ole papilloomaviruksia. Syytä tähän ei kukaan tiedä, mutta esimerkki kertoo, että mistään yksinkertaisista asioista ei ole kyse kun puhutaan papilloomavirusten ja syövän yhteydestä.

Entä mitä tulisi maksamaan kohdunkaulasyöpätapausten vähentäminen  rokotteella?

Suuri tutkimus, joka valmistui vuonna 2003 paljastaa, että HPV-16 ja -18 löytyy 61 prosentilla syöpäpotilaista. Joka kymmenes kohdunkaulansyöpä on virusvapaa. Tämä tarkoittaa, että 61 prosentilla kaikista kohdunkaulansyöpää sairastavista on viruslaji, johon rokote puree.

Kun rokotteen teho on 90 posenttia, johtaa koko tyttöpopulaation rokottaminen siihen, että 55 prosenttia syöpätapauksista estetään – edellyttäen, että rokotus annetaan ennen kuin tyttö on harrastanut seksiä ja että kaikki muut nelisenkymmentä virustyyppiä ovat vaarattomia.

Noin viidenkymmenen vuoden kuluttua meillä olisi tilanne, jossa vain 70 naista vuodessa sairastuu kohdunkaulan syöpään. Jotta tähän päästään, täytyy vuosittain rokottaa kaikki 30 000 esimerkiksi 11-vuotiasta tyttöä. Jos oletamme, että hinta per tyttö olisi nykyinen 450 euroa, on helppo laskea ensimmäisten 77 estetyn kasvaintapauksen hinta vuonna 2063, kun rokotetut naiset ovat siinä iässä, missä kasvaimia alkaa esiintyä.

Kukaan ei myöskään tiedä miten pitkäaikainen rokotteen antama suoja on. Rokotteen valmistajan omissa tutkimuksissa suoja oli huipussaan 7 kuukauden kuluttua siitä, kun kaikki kolme piikkiä on annettu ja romahti siitä pysyvästi alhaiselle tasolle kolmen vuoden kuluessa.

Jos siis näiden tutkimustulosten valossa halutaan varmistaa, että naiset todella saavat suojan viruksilta, olisi jokaikinen ikäryhmä rokotettava vähintään kolmen vuoden välein sukupuolisesti aktiivisen elämänsä ajan. Eli 11-vuotiaana, 14-vuotiaana, 17-vuotiaana jne.

Olettaen epärealistisesti, että väestönkasvu on nolla, kasvaisi vuosittain rokotettavien määrä 30 tuhannella joka kolmas vuosi ja 30 vuoden kuluttua vuosittain rokotettavia olisi jo 300 tuhatta. 450 euron kustannuksilla per nainen, on helppo laskea, mitkä kulut ovat. Tällä tavoin saadaan estettyä laskennallisesti 28 syöpäkuolemaa vuodessa viidenkymmenen vuoden kuluttua. Epäilemättä lääkeyritykset alentavat hintojaan saadaksen kokonaisen maan markkinat itselleen, mutta nähtäväksi jää kuinka paljon. Suurin ongelma on kuitenkin rokotteen teho. Kumpikin valmistaja myöntää, että tietoa pitkäaikaisesta tehosta ei ole.

Lääketeollisuudella on huikeasti varoja käytettävissään lobbaukseeen ja mainontaan. Kannattaa pitää mielessä, että kampanjoiden takana on suuryrityksiä, joiden voitot riippuvat suoraan siitä, että rokotteita saadaan myytyä mahdollisimman paljon mahdollisimman kalliilla. Verovaroin rahoitettu massarokotusohjelma on luonnollisesti yrityksille jättipotti.

Muutamia lähteitä:

Suomessa käyttöön tulevan rokotteen raportti. Sivulla 7 näkyy taulukossa tehon muutos ajassa. 7 kk:n kohdalla teho on huipussaan, sen jälkeen se laskee eksponentiaalisesti. GSK rokote

Kohdunkaulasyövän esiintyvyys Suomessa: http://www-dep.iarc.fr/NORDCAN/FI/StatsFact.asp?cancer=192&country=246

Yleistä virusten ekologiasta: http://jid.oxfordjournals.org/content/205/2/272.full.pdf