Valoa psykiatrian pimeään tunneliin.

Nykyisen alani psykologian kliininen siipi havisee! (Olipa kömpelö kielikuva, mutta menköön – euforisessa mielentilassa saa irrotella!) Omasta mielestäni vuosikymmenien tärkein tapahtuma alalla on se, että NIMH, joka on mielenterveyden tutkimusta rahoittavista tahoista suurin ja merkittävin, on kääntänyt selkänsä DSM:lle. Tässä kannanotto: http://www.nimh.nih.gov/about/director/2013/transforming-diagnosis.shtml

DSM on diagnostinen manuaali, eli psykiatreille tarkoitettu lunttinivaska, jonka avulla he löytävät nimen sille, mikä potilasta vaivaa sen perusteella, minkälaisia oireita potilaalla on. (Euroopassa käytetään virallisesti ICD-10 -nimistä nivaskaa, mutta idea on jokseenkin sama.)

DSM:n ongelmat ovat valtavat. Sen sisältämät diagnostiset luokat ovat nykyisen tieteellisen tiedon valossa arvioituna jokseenkin yhtä valideja kuin teelehdistä saatu tieto tulevaisuudesta. Liioittelen, okei, mutta en kovin paljon ja kyseessä on kuitenkin aika lailla tärkeämmät ja potentiaalisesti inhimillistä kärsimystä aiheuttavat asia kuin tulevien aikojen ennustaminen hämyisässä teltassa.

Idioottimaista on myös se, että DSM:ssä mielenterveyshäiriö joko on tai ei. Käytännön lääkärityöskentelyssä somaattisella puolella potilaan luu on joko murtunut tai ei, infarkti joko oli tai ei. Mutta mieli on erilainen asia kuin luu tai verisuoni. Aivot voivat toimia ei-toivottavasti paitsi monilla eri tavoilla, myös joko aivan päin mäntyä tai vain hiukan pieleen ja kaikkea siltä väliltä. Mutta kun henkilö diagnosoidaan vain joko sairaaksi tai terveeksi, ei huomioida tätä jatkumoa ja jopa alan ammattilaisten päähän saattaa muodostua kategorinen ajattelu, jossa mielenterveyshäiriö ei olekaan ääripää luonnollisesta jatkumosta vaan joku aivan outo oma entiteettinsä.

Silloin skitsofrenia on vaarassa muodostua irralliseksi taudiksi, eikä sitä enää nähdä aivojen normaalien mekanismien tasapainoisen toiminnan järkkymisenä.

Eri lukunsa on sitten se, että DSM on paisunut kuin pullataikina. Sen uusin versio, joka ilmestyy parin viikon sisällä, sisältää yli 300 mielenterveyshäiriötä. Tämä takaa sen, että jos vain kuka hyvänsä päätyy DSM:nsä läpikotaisesti osaavan (ja siihen luottavan) psykiatrin vastaanotolle, saa taatusti “hullun paperit”. Vai mitä mieltä olet siitä, että mikäli suret syvästi jonkin lähimmäisesi kuolemaa yli kaksi viikkoa, olet lääkehoidon tai terapian tarpeessa?

Syy paisumiseen on (kuinkas muutenkaan) pääasiassa taloudellinen. DSM on mieletön rahasampo APA:lle ja jokainen uusi painos on kuin “license to print money”.

Mutta nyt alkavat toivottavasti uudet tuulet puhaltaa ja kliinisessä psykologiassa ja psykiatriassa päästään lopulta askel eteenpäin Freudin ajoista. Voisi ilkeästi jopa sanoa, että askeleita on tähän asti otettu lähinnä sivuille ja taaksepäin…

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s